Tavallinen vaan
Etten jotten sanoisi, että tässä Keko Salatan biisissä se tulee, oman ajatusmaailmani peruskuva monin tavoin. Ei niin, että olisin toisten ihmisten ihailema julkkis tai sitä edes omalla ruohonjuuritasollani olevien keskuudessa, mutta ehkä tämä on hyvä herätys omalle sisäiselle persoonalleni, joka sanoo saman ihmisen sydämelle, että olet sä paljon kestänyt ja läpi mennyt, mut hyvin sä vedät ja parhaasi teet, mene asioiden yli ja jatka eteenpäin. Mutta lopulta: "Mut odotat vaan aina jotain ikonista settii Mä oon hei ihan tavis vaan en samaistu Jumalaan" Niin. En ole mitään suurempaa kuin kukaan muukaan. En sen ihmeempää kuin tavallinen vaan. Omine polkuineni. Oikeastaan en ole koskaan muuta kuvitellutkaan olevani kuin tavallinen vaan, mutta viime vuoden läpikäyneenä (plus edellisten 49 vuodenkin vastoinkäymiset pohjalla) jäin kai oman pääni sisällä kiinni siihen, että olen ajatellut voittavani surkeuskisat. Mutta hei, en ole voittanut - elän ja voin hyvin ja to