Tavallinen vaan



Etten jotten sanoisi, että tässä Keko Salatan biisissä se tulee, oman ajatusmaailmani peruskuva monin tavoin. Ei niin, että olisin toisten ihmisten ihailema julkkis tai sitä edes omalla ruohonjuuritasollani olevien keskuudessa, mutta ehkä tämä on hyvä herätys omalle sisäiselle persoonalleni, joka sanoo saman ihmisen sydämelle, että olet sä paljon kestänyt ja läpi mennyt, mut hyvin sä vedät ja parhaasi teet, mene asioiden yli ja jatka eteenpäin.
 
Mutta lopulta:
"Mut odotat vaan aina jotain ikonista settii
Mä oon hei ihan tavis vaan en samaistu Jumalaan"
 
Niin. En ole mitään suurempaa kuin kukaan muukaan. En sen ihmeempää kuin tavallinen vaan. Omine polkuineni. Oikeastaan en ole koskaan muuta kuvitellutkaan olevani kuin tavallinen vaan, mutta viime vuoden läpikäyneenä (plus edellisten 49 vuodenkin vastoinkäymiset pohjalla) jäin kai oman pääni sisällä kiinni siihen, että olen ajatellut voittavani surkeuskisat. Mutta hei, en ole voittanut - elän ja voin hyvin ja toivon eläväni vielä 50 seuraavaakin vuotta.
 
Silti:
Tavallinen perusjuntti yrittää tehdä kuitenkin jotain epätavallista vielä 50 vuoden ikään ehtineenä. Toivottakaa onnea ensi viikon pääsykokeeseen - niin toivoisin pääseväni sisälle tiedekuntaan, johon kyseiset mennet tapahtumat ovat minua ajamassa. Jos kuitenkin osaisin lentää - yliopiston ovesta sisään.
 
 

KEKO SALATA:
Tavallinen

https://www.youtube.com/watch?v=aSXjSMSaX10

Tavallinen
Sakke Aalto
Sä luulet tuntevasi mut
Mut se kaikki on fantasiaa
Oot värittäny tän tarinan jea
Yksin kokonaan
Voin sut kynnyksen yli kantaa ja safkat kokkaa
Kato nää on näit perusjuttui vaan
Mut odotat vaan aina jotain ikonista settii
Mä oon hei ihan tavis vaan en samaistu Jumalaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Vieläkään en mäkään pysty lentämään
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Oon perusjuntti joka pelkää elämää
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
Ei munkaan nimi aina mieleen jää
Oon sinut sen kanssa
Mikä onkaan sun pimein epävarmuus?
Haluun sinut sen kanssa
Mustasukkanen mä oon
Ja mua sattuu kun oon haavoittunut
Ihailet ja palvot mua täst kaikest oon vaan ahdistunut
On vaan…
Yksin kokonaan
Voin sut kynnyksen yli kantaa ja safkat kokkaa
Kato nää on näit perusjuttui vaan
Mut odotat vaan aina jotain ikonista settii
Mä oon hei ihan tavis vaan en samaistu Jumalaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Vieläkään en mäkään pysty lentämään
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Oon perusjuntti joka pelkää elämää
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
Ei munkaan nimi aina mieleen jää
Oon sinut sen kanssa
Mikä onkaan sun pimein epävarmuus?
Haluun sinut sen kanssa
Mustasukkanen mä oon
Ja mua sattuu kun oon haavoittunut
Ihailet ja palvot mua täst kaikest oon vaan ahdistunut
On vaan ajan kysymys kun huomaat et oon tavallinen
Midas ilman kosketusta, pahoittelen sekaannusta
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Vieläkään en mäkään pysty lentämään
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Oon perusjuntti joka pelkää elämää
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
Tavallinen vaan
Ihan tavallinen vaan
Miks viitan selkääni sä haluut pukea?
Miks sädekehän päällä pääni näät?
Tuskin sun entisistäs paljookaan eroan (oon pahoillani)
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Vieläkään en mäkään pysty lentämään
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Oon perusjuntti joka pelkää elämää
Oon pahoillani beibi mut oon tavallinen vaan
En mä oo mitään suurempaa kuin sinäkään
Vieläkään en mäkään pysty lentämään

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PAPPAN TYTTÖ

Kuva
Työpöytääni vasten nojaa kissakortti, jonka löysin isäni kätköistä. Siinä kellertävä kissanpoika katsoo jotakin kohdetta oikealla sivullaan. Kortin on lähettänyt äitini isä äidilleni toiselle paikkakunnalle, jossa äitini asui ollessaan naimisissa isäni kanssa. Kortin päiväyksestä näkee, että minäkin olen ollut silloin jo olemassa. Pappa on lopettanut kortin lyhyen tekstin sanoihin: "No voidaan hyvin taas vaan". Noiden sanojen jälkeen on tapahtunut paljon, eikä edellä mainituista ihmisistä enää kukaan ole elossa. Ehkä he nyt voivat hyvin taas - kaikki yhdessä. Alla äitini hautajaisissa pitämäni muistopuhe, josta olen poistanut nimet ja paikkakunnat: Äitini Hän oli kujeileva, hassutteleva, hauska ihminen. Olen iloinen, että juuri hän oli Äitini. Hänen lapsuudesta kerrotuista tarinoista tulee mieleen ensimmäisenä se, miten hän narutti yhtä  naapurin tätiä, jonka hän oli tiennyt ymmärtävän huumoria. Äiti oli leikannut aikakausilehdestä koko sivun
Lue lisää

Kuka ymmärtäisi minua?

Tässä illalla kävin keskusteluja mieheni kanssa, ja lopputulos niistä keskusteluista usein on aina ollut se, etten minä ymmärrä häntä, eikä hän minua, pyörittelemme lauseita, lopulta hän maaten petissä ja minä joko seisoen siinä vieressä tai istuen laidalla, ja sitten kun en enää kestä, poistun ja laitan makuuhuoneen oven kiinni ja pyörin hermostuneena ympäriinsä kyynelten kurkistaessa laitojen yli. Entisessä elämässä kasasin kiukkua jonkun aikaa ja avasin oven taas ja menin setvimään tilannetta, ensin rauhallisesti, mutta lopulta huutaen. Niin se meni. Kauhean usein. Nytkin suljin oven ja jätin hänet sinne nukahtamaan television katseluun. Mutta en huutanut, enkä kasaa tässä sitä kiukkua. Vähän kurja olo on kyllä ja melkein itkettää. En ole varma mikä itkettää. Se, ettei hän ymmärrä juuri nyt, se miten hän ajattelee vaikka omasta mielestäni asiat ovat ihan toisinpäin, vaiko se, ettei hänen kanssaan ole oikein koskaan voinut keskustella. Ja miten paljon mieltäni painaakaan viime
Lue lisää